Turun ViNO haastaa kehittämään lukioiden ja ammattioppilaitosten opinto-ohjausta

Kannanotto 18.1.2012

Turun vihreät nuoret ja opiskelijat ovat huolissaan Turun ammattioppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien saamasta ohjauksesta. 17.1. toisen asteen opiskelijat vierailivat Turun korkeakouluissa ja tutustuivat eri koulutusaloihin. Jotta nuoret voivat valita tulevan opiskelupaikkansa, tarvitaan kuitenkin paljon työtä tietoisuuden lisäämiseksi.

”Yksi suurimpia syitä sille, miksi nuorten on vaikea hahmottaa tulevaisuuden koulutuspolkuaan, on henkilökohtaisen ohjauksen vähäisyys toisella asteella. Turun lukioissa ja ammattioppilaitoksissa tulisi olla enemmän yksilöllistä ohjausta”, vaatii Turun ViNOn puheenjohtaja Jukka Vornanen.

Resurssien vähyyden lisäksi Turun ViNO näkee ongelmia ohjauksen laadussa. ”Kuulemme paljon, kuinka opinto-ohjauksessa kerrotaan nuorille vain tietyistä korkeakouluista tai aloista. Nuorille tulee antaa ajankohtaista tietoa koulutuksesta ja sen tulee olla kattavaa, sillä nuoret pystyvät kyllä saamansa tiedon pohjalta tekemään valitsemaan koulutuspaikkansa”, lisää Turun ViNOn toinen puheenjohtaja Niina Ratilainen.

Turun ViNO haluaa, että kunnallisvaalivuonna kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, kuinka ohjaukseen voidaan osoittaa lisäresursseja ja sen laatua parantaa. Tutustumispäivät korkeakouluihin, joissa opiskelijat itse kertovat opiskelemistaan aloista, on yksi hyvä keino.

Opinto-ohjauksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota nuorten omien vahvuuksien löytämiseen ja nuoren tukemiseen valintojen tekemisessä. ”Turussa on paljon monipuolista koulutusta joten nuorilla on valtavan hyvät mahdollisuudet opiskella juuri haluamalleen alalle. Korkeakoulutus ei myöskään ole ainoa vaihtoehto, joten ohjauksessa tulee tuoda kaikki eri opiskelumuodot tiedoksi”, jatkaa Jukka Vornanen. ”Haastamme Turun päättäjät ja opetustoimen satsaamaan ohjaukseen ja keksimään uusia innovatiivisia tapoja korkeakoulupäivien lisäksi tiedottaa nuorille opiskelumahdollisuuksistaan.”

Lisätietoja:

Jukka Vornanen, Turun ViNOn puheenjohtaja,  040 593 6791
Niina Ratilainen, Turun ViNOn puheenjohtaja, 050 378 7791

Yhdistyksellä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa

Näennäistä osallistamista

Mielipidekirjoitus arkisesta, mutta kuntademokratian kannalta tärkeästä aiheesta.  Julkaistu 10.1. Turun sanomissa otsikolla "Kansa ei pääse kaupungin kansalaisseminaariin".

--
 
Turun kaupunki järjestää 10.1. kansalaisseminaarin kaupunkikeskustan kehittämisestä. Tilaisuudessa esitellään ”Turku 2031” –visio, ja kuntalaisilta toivotaan kommentteja paikan päällä. On erittäin hienoa, että tällaisia tilaisuuksia järjestetään, mutta olisi vielä hienompaa, jos työssäkäyvät turkulaiset voisivat niihin osallistua. Kansalaisseminaarin järjestäminen arkipäivänä yhden ja neljän välillä on vain näennäisdemokraattista osallistamista, eikä palvele tarkoitustaan.

Valitettavasti tämä kerta ei ole ensimmäinen, ja on vaikea keksiä järkeviä syitä siihen, miksi tällaisia seminaareja ei järjestetä neljän jälkeen. Virka-ajoista se ei voi olla kiinni, koska iltatyötä tehdään lähes päivittäin esimerkiksi lautakuntien ja valtuuston kokousten yhteydessä. Mikäli taas seminaarin sisältö halutaan tiedotusvälineille ajoissa, voidaan se varmistaa erillisellä tiedotustilaisuudella. Kansalaisseminaarien päätehtävä on kansalaisten kuuleminen ja sillä ehdolla ne on järjestettävä.

Jukka Vornanen

Avoin kirje Turun kaupunginhallitukselle toriparkin kaavoituksesta

Korkein hallinto-oikeus kumosi odotetusti lokakuun lopussa toriparkin sisältäneen Kauppatorin kaavan, koska geotekniset selvitykset oli tehty puutteellisesti. Nyt kaupunginhallitukselle esitetään maanantain kokoukseen jälleen uutta kaavaa, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa toriparkki on yhä mukana: "Tavoitteena on myös mahdollistaa torinalainen pysäköintilaitos ja siihen liittyvät yhteydet naapurikortteleihin."

Kaupunginhallituksen tulisi nyt päättää, että toriparkkia ei rakenneta tai suunnitella. Toriparkki on kuvitelma, jota turkulaiset eivät halua ja kaupunki ei tarvitse. Hanke, joka on viivyttänyt Turun keskustan kehittämistä jo parikymmentä vuotta, tulisi nyt lopullisesti haudata. Parkkihallille ei ole tarvetta, sillä kahden korttelin säteellä Kauppatorista sijaitsee Louhen lisäksi seitsemän puolityhjää parkkihallia (Stockmann, Wiklund, Anttila, Eskeli, Julia, Europark P-centrum ja Puutori). Mielipidemittauksissa turkulaisten ja jopa yrittäjienkin selvä enemmistö on vastustanut toriparkkia.

Turun toriparkki Oy ei ole laatinut Toriparkista yleissuunnitelmaa eikä kustannusarviota, ja hanke on jo nyt maksanut kaupungille uskomattomat määrät rahaa ja aikaa pyöriessään päätöksenteko- ja tuomioistuinkoneistoissa vuosikymmeniä. Lisäksi yksityisautoilua ei tulisi suosia ilmastollisista ja terveydellisistä syistä. Rakentaminen myös tappaisi torikaupan, pilaisi torin vuosiksi ja viivyttäisi keskustan kunnostamista.

KHO:n päätöksen perusteluista voi lukea, että toriparkin Yliopistonkadun sivu sekä ajoramppi Yliopistonkadulta ovat pohjavesiolosuhteiden suhteen toteuttamiskelvottomia. KHO ei myöskään muuttanut Turun hallinto-oikeuden päätöksen perusteluja liikenteen osalta. Vaikka geoteknisiä ja liikennettä koskevia selvityksiä tehtäisiinkin lisää, asemakaava tullee siis silti olemaan lainvastainen jollakin toisella kaavavalituksissa esitetyllä perusteella, johon tuomioistuin ei nyt ottanut kantaa. Näin kaupungin kehittäminen viivästyisi edelleen. Turun vetovoiman ei saa antaa enää laskea.

Keskustaa tulisi nyt kehittää nopeasti jo hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan, järkevillä ja laillisilla keinoilla. Turku tarvitsee laajan kävelykeskustan, keskustan pyörätieverkon, runkobussit ja pikaraitiotien. On ajan ja rahojen sekä hermojen haaskausta haihatella enää parkkihankkeella, joka selkeästi on lainvastainen ja jo nyt hidastanut keskustan kehittämistä sekä syönyt turkulaisten rahoja vuosikymmenten ajan.


Ystävällisesti,

Turun vihreät nuoret ja opiskelijat ry:n jäsenet ja tukijat
Saara Ilvessalo
Mirjami Asikainen
Tomi Holstila
Taina Ylli
Vaula Metso
Laura Kuusisto
Aleksi Laine
Haron Walliander
Joonas Saario
Julianna Kentala
Sara Luotonen
Emma Kolu
Jukka Vornanen
Kukka-Maaria Wessman
Martti Hänninen

Nuorten syrjäytyminen vaatii toimia

(Julkaistu Turun vihreiden lehdessä marraskuussa 2011)

Yli 40 000 alle 29-vuotiasta suomalaista nuorta elää ilman opiskelijan, työntekijän tai työttömän statusta. He eivät ole eläkkeellä, eivät varusmiespalveluksessa, eivätkä perhevapaalla.

Peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa nuorten syrjäytymisriski on erityisen suuri ja 6000 peruskoulun päättävää nuorta jää vuosittain ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Ongelmaan puututaan vuodesta 2013 alkaen koulutustakuulla, jolla kunnat velvoitetaan tarjoamaan jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuus joko lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuksella tai työpajassa.

Syrjäytymisen ennaltaehkäisy vaatii kuitenkin myös muita toimenpiteitä. Ongelman ratkaisemiseksi yhteiskunnan yleiseen eriarvoistumiseen ja nuorten osattomuuteen on puututtava päättäväisesti.

Turun ViNO: Vuonna 2012 tyrmätään Turun tauti

(Kannanotto, julkaistu 16.11.2011)

Turun vihreät nuoret ja opiskelijat pitävät vuoden 2012 kunnallisvaaleja hyvänä tilaisuutena parantaa Turun tauti ja tuulettaa Turun ummehtunutta hallinto- ja päätöksentekokulttuuria.

Turun kunnallispoliitikkojen vanha kaarti on jo vuosikymmenten ajan pyörittänyt kaupungin päätöksentekoa suljettujen ovien takana. Ensi syksyn kunnallisvaaleissa Turun valtuuston voimasuhteet tuskin pysyvät ennallaan. Tämän murroksen yhteydessä Turun kunnalliseen päätöksenteon avoimuutta on lisättävä sekä kulttuurisin että teknisin uudistuksin.

”Teknisistä ratkaisuista minimivaatimus lienee tänä päivänä valtuuston kokousten "striimaaminen" nettiin. Nettilähetyksillä ei vielä kaikkia kabinetteja tuuleteta, mutta ainakin äänestäjille annetaan nykyaikainen väline valtuustokeskustelujen seuraamiseen.”, toteaa Turun ViNOn vasta valittu vuoden 2012 puheenjohtaja Niina Ratilainen.

"Hyvä esimerkki päätöksenteon käsittämättömyydestä ja Turun taudin elinvoimasta oli syksyn energiaratkaisu, joka runnottiin valtuustossa läpi ilman kunnollisia päästöselvityksiä. Ilmeisesti kabineteissa oli jo päätetty, että Naantalin polttovoimala rakennetaan ja turha siinä oli kenenkään tarkempia päästölaskelmia kysellä." huomauttaa Turun ViNOn toinen uusi puheenjohtaja Jukka Vornanen.

"Läpinäkyvyyden kannalta olisi ollut arvokasta jos nekin valtuuston keskustelut olisi näytetty suorana netissä. On käsittämätöntä, ettei Turun valtuustosalissa ole monien muiden kaupunkien tavoin siirrytty vielä nettiaikaan" jatkaa puheenjohtaja Niina Ratilainen.

Nettilähetykset valtuuston kokouksista ovat toki vain pieni ensiaskel, mutta sitä kautta voidaan aloittaa matka kohti avoimempaa ja vuorovaikutteisempaa turkulaista päätöksentekoa.

Vuoden 2012 kunnallisvaaleihin on aikaa 346 päivää.

Lisätietoja
Niina Ratilainen,  Turun ViNOn puheenjohtaja, p. 050 3787791
Jukka Vornanen, Turun ViNOn puheenjohtaja, p. 040 5936791

AHKERALLE OPISKELIJALLE VAPAA TYÖSSÄKÄYNTIOIKEUS

Facebookissa n. 66 000 henkeä vaatii tällä hetkellä opintotuen tulorajojen poistoa. Vaatimuksen taustatekijät ovat ymmärrettäviä, mutta valitettavasti tulorajoillakin on tarkoituksensa. Päätin editoida alla olevan fb-keskustelun tänne blogiinkin, sillä siinä tulevat esille melkein kaikki keskeiset argumentit niin puolesta kuin vastaankin. Keskustelu käytiin hetkellä jolloin kyseisessä fb-ryhmässä oli n. 26 000 tykkääjää.

Jukka Vornanen, tapahtuman seinälle: Valitettavasti tulorajojen nosto ei ole ilmaista. Kokonaisuudessaan niiden poisto maksaisi itseasiassa 300 miljoonaa. (Opintotukeen käytetään nykyisin kokonaisuudessaan n. 900 miljoonaa vuodessa.) Mikäli ylimääräistä rahaa on, olisi sitä oikeudenmukaisempaa käyttää opintorahan nostoon. Tulorajojen kasvattaminen onnistuu jo nykyisellään kun jättää opintotukikuukausia nostamatta.

Anon1: Olisi mielenkiintoista tietää, miten tämä tulorajojen poistamisen hinta on laskettu. Tulorajojen poistaminen poistaisi välistä paljon byrokratiaa, lisäisi motivaatiota työntekoon ja siinä samalla kasvattaisi verokirstua. Uskon, että laskelmassa ei ole mitenkään voitu ottaa tarpeeksi huomioon lisääntyneen kulutuksen ja työnteon vaikutusta valtiontalouteen.

Julianna Kentala: Byrokratia varmaankin vain lisääntyisi, jos tämän ehdotuksen mukaisesti edelleen perittäisiin "laiskoilta" opiskelijoilta tukikuukausia takaisin. Lisäksi myös opintopisteiden kertymistä pitäisi valvoa muutenkin kuin takautuvasti. Lisäksi ne takaisin perityt tukikuukaudet on aika paljon rahaa.

Anon3: Jukka millä sä perustelet että niiden poistaminen maksaisi 300 miljoonaa?

Anon4: Täh! Miten tulorajojen poisto ahkerille opiskelijoille maksaisi 300 miljoonaa? Miten tähän summaan päädyit?

Jukka: Sillä että silloin kaikki opiskelijat nostaisivat tukea. Myös ne joilla ei ole siihen taloudellista tarvetta. Tällä hetkellä käyttöaste on kai jotain 50 - 70 prosenttia. Tuo 300 miljoonaa perustuu Kelan laskelmaan.

Anon5: Musta tasa-arvo on 300 miljoonan euron arvoinen juttu.

Jukka: Täältä lisää tietoa erillaisten uudistusmallien kustannuksista: http://www.syl.fi/2011/03/09/opintotuen-kehittamisvaihtoehdot-ja-niiden-kustannukset/

Julianna: Jep, tulorajojen poisto tulisi hemmetin kalliiksi.

Julianna: Anon5: Jos koko opintotukeen käytetään nyt 900 miljoonaa, niin eikö tuolla 300 saisi nostettua sitä aika paljon? Eikö se olisi tasa-arvoisempaa.

Julianna: (jos siis jossain mahdollisuuksien maailmassa tuollainen summa olisi, that is.)

Aleksi Laine: http://fi.wikipedia.org/wiki/Opintotuki Ihan wikipedialähteen mukaan opintorahaan käytetään 415,6 miljoonaa, joten 300 miljoonalla saisi yli puolitoistakertaistettua opintorahan. 400€ 250€:n sijaan kuulostaa aika isolta korotukselta. Aika paljon isommalta tuntuisi hyöty tuosta kuin tulorajojen poistosta.

Anon5: Julianna: musta tasa-arvoisempaa on se, että oikeus opintotukeen on kaikilla eikä vain osalla ;)

Anon3: Jaa että jengi nostais jotain etuutta jonka pitäis olla laskettu siihen että käyttöaste olisi 100% eikä toi 70%. Ei ole peruste siihen että "se maksaisi" vaan se on säästöä valtiolle. Joka on mun mielestä väärin. Ensinnäkin paljon tää valvonta maksaa kokonaisuudessa voisin veikata että se maksaa ton 300 miljoonaa mikä maksaisi sen poistamiseen. Ja mehän maksetaan 10% veroa vielä tästä etuudesta.

Jukka: Oli kyse sitten "maksamisesta" tai "säästön menettämisestä", niin valtiolle ja veronmaksajille se tarkoittaa 300 miljoonan menoerää. Btw Voisko joku heittää tähän jonkun visualisoinnin valtion budjetista? Vois vähän vertailla et mitä tuo 300 miljoonaa oikein tarkoittaa.

Anon5: Jukka: http://talousarvio.juuso.org/

Jukka: Kiitos linkistä. Mitä näkemyseroihin tulee, niin kannatatko sä perustuloa?

Anon7: Jukka : mieluummin voi miettiä, että tuo 300M€ vastaa osapuilleen sitä summaa, jonka Helsingin yliopisto saa vuodessa valtiolta perusrahoituksena. Tai useamman pienemmän yliopiston koko vuosibudjettia.

Julianna: Jos töiden tekemisestä ei saa rangaista, niin ideaalimallihan on perustulo; kannustaa sekä opiskelijoita että työttömiä.

Jukka: Jep käytännössähän tulorajaton opintotuki toimisi kuin perustulo. Valitettavasti meillä ei ole siihen varaa ilman että koko sosiaaliturvajärjestelmä uudistetaan perustulomallin mukaiseksi. Vasta silloin byrokratian vähenemisestä saatavat säästöt ovat riittävän suuria.

Turkistarhaton Suomi

Luvallista kuvamateriaalia turkistarhojen avointen ovien päivästä. Avoimuudellaan järjestäjät tarkoittivat hyvää, mutta eipä se asiaa muuksi muuttanut. Turkistarhaton Suomi 2025.

Turkistarhojen avointen ovien päivä - Kauhava from Oikeutta Eläimille on Vimeo.